Harva uskaltaa sanoa sitä ääneen, mutta suomalaisen iskelmämusiikin historiassa kulkee samaan aikaan kaksi juonta: kansallinen melankolia ja salattu erotiikka. Kun tanssilavan valoissa soi valssi, joku miettii kenen kanssa menee kotiin. Ei pelkästään kenen kanssa tanssii.